maanantai 28. kesäkuuta 2010

Finnish Spectacles - Suomalaiset kiikarit


Suppea katsanto kotitantereitten ylevimpiin otoksiin

 


Valintaperusteena ovat kotimaiset pitkät fiktiot.

Dokumentit ja vastaavat, kuten  
"Maailmat kohtaavat" -olympiaelokuva tai  
"H.M. Norjan kuninkaan Haakon VII vierailu Suomessa" -elokuva,
on tiputettu pois.
 
Tv-tuotannot puuttuvat myös tästä listauksesta täysin, vaikka niistä löytyisikin runsaasti kotoista kuvamateriaalia. (Niitähän riittää 'Fakta hommasta' alkaen 'Romano-TV:n' kautta 'Tappajan näköiseen mieheen' ja vaikkapa 'Antony Bourdain maailmaan'.)

Kerava ja Järvenpää on luonnollisesti
myös jätetty tästä pois,
vaikka kuvaukset olisikin suoritettu,
ennen kuin ne irtautuivat emostaan.
 
Listaus on vielä keskeneräinen.
Luettelo täydentyy pikku hiljaa tähän samaan tekstimassaan kronologiseen paikkaansa.


1922
"Anna-Liisa"


Ohjaus: Teuvo Puro ja Jussi Snellman
Käsikirjoitus: Jussi Snellman
Kuvaus: Kurt Jäger (sisäkuvat) ja A.J. Tenhovaara (ulkokuvat)

Osissa: Hemmo Kallio, Meri Roini, Helmi Lindelöf, Greta Waahtera ja Emil Autere


Sisällöstä:

Tätä Minna Canthin näytelmään perustuvaa elokuvaa oltiin kuvattu jo v. 1911, mutta silloin negatiivit tuhoutuivat.  Siinä versiossa Mikkoa esitti Teuvo Puro, joka otti tässä uudessa yrityksessä ohjausvastuuta.

Tarinassa Kortesuon talon tytär Anna-Liisa on menossa naimisiin Johanneksen kanssa, kun käy ilmi, että hänen entinen rakastettunsa, Mikko, on rikastunut tukkitöissä ja tulossa ottamaan Anna-Liisan vaimokseen. Heidän menneisyydessään on yhteinen lapsi, jonka Anna-Liisa on surmannut ja haudannut metsään. Erinäisten triangelidraamojen jälkeen Anna-Liisa tunnustaa rikoksen vallesmannille.

"Anna-Liisa" oli ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka valtion filmitarkastamo määräsi lapsilta kielletyksi. Elokuvaa myytiin myös ulkomaille ja mm. Portlandissa poliisi keskeytti elokuvan esityksen Johanneksen saunakohtauksen takia.

Tuusulaosuus:
Elokuvan ulkokohtaukset on kuvattu käytännössä kaikki Tuusulassa: Vihanto-Laurin tupa, aitta ja pihapiiri esittävät Kortesuon taloa, Sarvikallio on kylän keinukallio ja siellä Anna-Liisa muistelee hukuttautumisyritystään, Rustjärvellä soudellaan ja Mikko kantaa siellä Anna-Liisan rantaan, Mikon kotiinpaluu kyytirattailla on kuvattu sekä Mahlamäessä että Rustjärventiellä, Hämeentiellä, Kolistimenmäellä ja Koskenmäellä (kaupasta tulo) on kuvattu kohtauksia ja lopulta myös Tuusulan kirkko ja vastapäinen koulukin taustoittavat kohtausta, jossa kanttori nousee rovastin rattaille.

 

1922
"Rakkauden kaikkivalta"


Ohjaus: Konrad Tallroth
Käsikirjoitus: Konrad Tallroth
Kuvaus: Kurt Jäger

Osissa: Ida Brander, Konrad Tallroth, John Precht, Sara Järnefelt ja Alex Biaudet


Sisällöstä:

Elokuvan auteur oli Konrad Tallroth, joka kirjoitti, ohjasi ja näyttelikin tässä salonkielokuvassa. Elokuva kerrotaan takaumana, jossa jälleen kerran sotkuiset lemmensuhteet luovat pohjan käsikirjoitukselle. Kreivi Carl Örn riitaantuu vaimonsa kanssa ja palaa kotikartanoonsa. Siellä hän ajautuu suhteeseen palvelustyttö Maryn kanssa. Maryyn ihastunut palvelija Kristian paljastaa suhteen Carlin vanhemmille. Mary ajetaan pois ja hänsynnyttää lapsen. Myöhemmin tämä lapsi, Margaretha, otetaan kasvatiksi hienostokotiin ja hän tutustuu Carl-Johan Örniin, Carl Örnin poikaan. Nuoret kihlautuvat ja juuri häiden alla totuus selviää. Carl-Johan lähtee vapaaehtoisena sotaan ja haavoittuu kuolettavasti. Margaretha reintää paikalle ja aamulla heidät molemmat löydetään kuolleena. 'Amor omia'.

Tuusulaosuus:
Tästä elokuvasta alkaa Gustavelundin vanhan kartanon päärakennuksen elokuvaura. Tällä kertaa se esittää Ljunghedan kartanoa eli Carl Örnin lapsuudenkotia. Tuusulan kirkolla on kuvattu hautausmaan porttihuoneen luona ja Tuusulan kirkko esittää Carl-Johanin ja Margarethan hääkirkkoa.

 


1934
"Siltalan pehtoori"


Ohjaus: Risto Orko
Käsikirjoitus: Hilja Jorma ja Olli Nuorto
Kuvaus: Theodor Luts

Osissa: Hanna Taini, Jalmari Rinne, Uuno Laakso, Yrjö Tuominen ja Elna Hellman


Sisällöstä
Elokuva pohjautuu vuonna 1903 julkaistuun viihderomaaniin, josta tehtiin ensin 1913 ruotsinkielinen näytelmä ja 1925 suomenkielinen.

Elokuvan käsikirjoituksen tekivät näyttelijä Hilja Jorma sekä maisteri Olli Nuorto pohjaten sekä kirjaan että siitä tehtyihin näytelmäversioihin. Elokuvassa on romanttinen pohjajuoni, jossa uusi pehtoori saapuu Siltalaan ja joutuu heti hakaukseen kartanon omistajan, leskirouvan kanssa. Elokuvan loppupuolella julkistetaan tietysti näiden kahden kihlaus... Suomalaista elokuvahistoriaa tehtiin sikäli, että ensimmäistä kertaa äänitettiin käyttörepliikit myös ulkokuvaotoksissa.
Tuusulaosuus:
Elokuva kuvattiin pääosin Lohjalla, mutta siinä oleva uimakohtaus on kuvattu Kirkonkylässä Gustavelundin kartanon rannassa.



1937
"Juurakon Hulda"


Ohjaus: Valentin Vaala
Käsikirjoitus: Jaakko Huttunen ja Valentin Vaala
Kuvaus: Armas Hirvonen 

Osissa: Irma Seikkula, Tauno Palo, Topo Leistelä, Hugo Hytönen ja Ossi Elstelä


Sisällöstä
"Juurakon Hulda" oli ensimäinen elokuvasovitus, joka tehtiin Juhani Tervapään (Hella Wuolijoen) näytelmäteksteistä. Tarinassa Juurakon torpan tytär päättää lähteä maailmalle onneaan etsimään ja suunnistaa tässä toimessaan Helsinkiin ja pääsee erinäisten seikkailujen jälkeen Tauno Palon esittämän tuomari Soratien sisäköksi. Edessä on toraa ja moitteita ja lopulta Huldan opinnot Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa. Ja sitten se pakollinen kosinta...
Tuusulaosuus:
Kohtaukset Juurakon torpassa on kuvattu Nuppulinnassa. Nuppulinnan pysäkki saa myös esittää Sääksmäen asemaa.



1938

"Niskavuoren naiset"


Ohjaus: Valentin Vaala
Käsikirjoitus: Jaakko Huttunen ja Orvo Saarikivi
Kuvaus: Armas Hirvonen 

Osissa: Olga Tainio, Tauno Palo, Irja Lautia, Lea Joutseno ja Sirkka Sari


Sisällöstä
"Niskavuoren naiset" oli ensimmäinen Juhani Tervapään (Hella Wuolijoen) viisiosaisesta näytelmäsarjasta. Valentin Vaala ohjasi itse tästä näytelmästä myös väriversion 20 vuotta myöhemmin käyttäen uudessa käsikirjoituksessa paljon aineksia tästä vanhastakin. Matti Kassila palasi samaan aiheeseen vielä vuonna 1984 liitäen tosin tarinaan "Niskavuoren leipä" -näytelmän jatkoksi.

Itse tarinassa pyöritetään jälleen kerran ihmissuhteita: Vaimostaan vieraantunut Niskavuoren Aarne (Tauno Palo) ihastuu kylän uuteen opettajattareen, Ilonaan, jonka luona alkaa vierailla, vaikka kotona uskotteleekin vaimolleen pelaavansa skruuvia apteekkarin luona. Ilona tulee raskaaksi ja seuraa riitoja ja sotkuja. Lopulta Aarne ja Ilona lähtevät pois ja Niskavuoren vanha emäntä ottaa ohjat käsiinsä Niskavuoressa.
Tuusulaosuus:
Nuppulinnan asema selvisi niin hyvin "Juurakon Huldassa", että se sai tässäkin elokuvassa esittää rautatiepysäkkiä.

Nuppulinnan aseman tienoo lienee jossakin määrin muuttunut sitten 30-luvun?

1940
"Kersantilleko Emma nauroi?"


Ohjaus: Ilmari Unho
Käsikirjoitus: Ilmari Unho
Kuvaus: Ernest Westerberg

Osissa: Uuno Laakso, Reino Valkama, Irja Rannikko, Lea Joutseno ja Kullervo Kalske


Sisällöstä
Elokuva perustuu A.V. Multian romaaniin. Tarinassa johtaja Tobias Strömberg saa kutsun kertausharjoituksiin. Hän yrittää ostaa tehtaansa laajennukseen tonttia räätäli Naukkariselta turhaan. Myös Naukkarinen kutsutaan kertausharjoituksiin. Seuraa kommelluksia ja sekaannuksia, ennen kuin Naukkarinen lopulta pääsee kosimaan everstin keittäjätärtä, Emmaa, joka myöntyy kosintaan nauraen.
Tuusulaosuus:
Elokuvaa kuvattiin Tiilikanojalla huvilalla ja sen uimarannan uimakoppien tuntumassa. Paikka esitti everstin huvilaa ja siellä johtaja Strömberg on vedessä koiran ahdistamana.

 




1943
"Kirkastettu sydän"


Ohjaus: Ilmari Unho
Käsikirjoitus: Ilmari Unho
Kuvaus: Kalle Peronkoski ja Erkki Majava (ulkokuvat)

Osissa: Emmä Väänänen, Joel Rinne, Eine Laine, Kaija Rahola ja Annie Mörk


Sisällöstä
Elokuva perustuu Martta Haatasen romaaniin suomalaisesta äidistä ja Suomi-Filmi nimesikin oman versionsa 25-vuotisjuhlaelokuvakseen omistaen sen suomalaiselle äidille. Elokuvan alkupuolella Joel Rinteen esittämä kirkkoherra on lähdössä taas rintamalle ja hyvästelee Emma Väänäsen esittämän vaimonsa. Sitten elokuvassa seurataan sekä tapahtumia sotarintamalla että kotona olevan vaimon ja muun perheen toimia. Suruviesti kirkkoherran kuolemasta saapuu kotirintamalle.
Tuusulaosuus:
Elokuva ulkokuvat on otettu Hyrylässä.



1946
"Minä elän"


Ohjaus: Ilmari  Unho
Käsikirjoitus: Elsa Soini
Kuvaus: Uno Pihlström

Osissa: Rauli Tuomi, Matti Kivi, Anni Aitto, Kaarlo Aavajoki ja Harri Sinijärvi


Sisällöstä
Tässähän pitäisi olla käsissä lähes Tuusulan nimikkoelokuva. Elsa Soini teki Kiven syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi näytelmäkäsikirjoituksen, josta sovitettiin kolmannes elokuvaan.

Tarina alkaa Nurmijärveltä, missä 11-vuotias Aleksis osoittaa lukutaitoaan. Matka jatkuu ukko Granbergin kouluun ja siitä Fredrik Cygnaeuksen kouluun. Tuttavapiiri laajenee Snellmaniin, Topeliukseen ja Lönnrotiin. Kiven peruselämäntarina Lönnqvisteineen ja Ahlqvisteineen käydään läpi ja se päättyy Tuusulassa kuolevaan kirjailijaan, joka tarinan mukaan sanoi viimeisinä sanoinaan:"Minä elän, elän".
Tuusulaosuus:
Usein Hiidenkivenä esitetään erästä nurmijärveläistä siirtolohkaretta, mutta tässä elokuvassa sellainen on löydetty Tuusulasta ja se onkin ainoa aito tuusulalaisotos (!) elokuvassa. Rauli Tuomi makaa kiven päällä selällään.

Kiven kuolinkohtaus puolestaan on lavastettu Munkkisaaren studioille, esikuvana Albert-veljen mökki Tuusulassa.

 



1949

"Katupeilin takana"


Ohjaus: Toivo Särkkä
Käsikirjoitus: Serp
Kuvaus: Esko Töyri

Osissa: Eeva-Kaarina Volanen, Helge Ranin, Henny Waljus, Uuno Laakso ja Rauha Rentola


Sisällöstä
Elokuva perustuu nimimerkki Serpin (Seere Salmisen) samannimiseen näytelmään. Se sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle ja sai inspiraationsa vanhoista 'Päivälehden' numeroista. Elokuva on komediallinen kertomus elämästä ja tunnelmista vanhassa puutalossa, jonka ikkunaan on kiinnitetty katupeili, jonka kautta elämänmenoa peilataan.
Tuusulaosuus:
Alun maaseutukohtaus Koivuniemessä on kuvattu Gustavelundin vanhan kartanon maisemissa. Nyttemminhän kartano on jo purettu pois.



1953

"Miljonäärimonni"


Ohjaus: Roland af Hällström
Käsikirjoitus: Kalle Kivipää
Kuvaus: Esko Töyri ja Ensio Suominen

Osissa: Lasse Pöysti, Toini Vartiainen, Sakari Halonen, Pentti Viljanen ja Heikki Savolainen


Sisällöstä:
Kysessä on yksi aikakauden sotilasfarsseista. Tarinassa Lasse Pöystin esittämä rikas nuorukainen saapuu alokkaaksi kasarmille rahojensa ja suhteidensa vuoksi erikoiskohtelua odottaen. Elokuvan edetessä asenteet muuttuvat... Yllätys yllätys!
Tuusulaosuus:
Elokuvan ulkokuvat on kaikki otettu Hyrylän varuskunta-alueella.



1954

"Opri"


Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Kyllikki Mäntylä ja Olavi Veistäjä
Kuvaus: Pentti Unho

Osissa: Rakel Laakso, Elsa Turakainen, Elna Hellman, Liisa Pakarinen ja Eero Roine


Sisällöstä:
Opri on Karjalasta Hämeeseen evakuoitu vanhus, jonka mökki on jäämässä uuden tien alle, jolloin hän joutuu kunnalliskotiin. Opri näkee enneunia ja tutustuu huru-ukkoihin. Elokuva perustuu Kyllikki Mäntylän näytelmään.
Tuusulaosuus:
Elokuvaa on osittain kuvattu Hyrylässä. Tarkemmasta paikasta ei ole tietoa.



1955

"Tuntematon sotilas"


Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Juha Nevalainen
Kuvaus: Pentti Unho, Osmo Harkimo, Olavi Tuomi ja AnteroRuuhonen

Osissa: Kosti Klemelä, Heikki Savolainen, Reino Tolvanen, Veikko Sinisalo ja Åke Lindman


Sisällöstä:
Kotimaisen elokuvan lippulaiva ja kaikinpuolinen järkäle jatkosodan aiheesta. Elokuva on niin ikonisoitu, että se jäänee suomalaisen elokuvan historian Top kymppiin ikuisiksi ajoiksi. Elokuva perustuu Väinö Linnan romaaniin. Tarkemman juonen voi päivittää yleensä itsenäisyyspäivän tienoilla.
Tuusulaosuus:
Elokuvan kohtauksia on kuvattu lukuisissa eri paikoissa ympäri Suomea (ohjaaja Laineen tapaan myös hänen kesämökillään!), mutta osa ulkokuvista on otettu myös Tuusulassa. Saamassani yhteydenotossa kertoo alueella lapsuuden kesiään viettänyt aikalainen, että Lahelantien ja Nahkelantien välisellä alueella (nykyisen Maitiaisentien paikkeilla) raju metsäpalo tuhosi ison osan alueen metsää 1950-luvun alkupuolella ja tälle alueelle olisi sitten myöhemmin rakennettu kymmeniä metrejä juoksuhautaa ja korsuja. Maisema kun oli valmiiksi kuin sodan jäljiltä. Kuvausten jälkeen nämä 'lavasteet' oli jätetty paikoilleen ja niistä riitti iloa useaksi kesäksi pikkupojille. Vieläköhän niistä olisi jäänteitä? (Niiden löytyminen ilman tätä elokuvahistoriaa saattaisi aiheuttaa historiantutkijalle pähkäiltävää...)

Tiemmä myös Mirja Alholan historiallisessa romaanissa 'Evert ja Hinni' mainitaan nykyään Lahelankankaana tunnetun alueen metsäpalon jälkeisen paloaukean olleen yksi Tuntemattoman kuvauspaikoista.



1956

"Ratkaisun päivät"


Ohjaus: Hannu Leminen
Käsikirjoitus: Erkki Uotila ja Hannu Leminen
Kuvaus: Erkki Imberg

Osissa: Ansa Ikonen, Tauno Palo, Jussi Jurkka, Rakel Laakso ja Maija Karhi


Sisällöstä:
Elokuva oli jonkinlainen Suomi-Filmin vastaveto "Tuntemattomalle sotilaalle". Se perustuu Juhani Konkan samannimiseen romaaniin ja sijoittuu jatkosodan viimeiseen talveen. Tauno Palon esittämä majuri ampuu käskyä tottelemattoman vänrikin. Majuri itse haavoittuu ja joutuu sotilassairaalaan, jossa työskentelee myös vänrikin leski. He kiintyvät toisiinsa, kunnes totuus paljastuu.
Tuusulaosuus:
Elokuvan ulkokohtauksia on kuvattu Hyrylässä. Tarkemmasta paikasta ei ole tietoa.



1957

"Nummisuutarit"


Ohjaus: Valentin Vaala
Käsikirjoitus: Ilmari Unho, Usko Kemppi ja Valentin Vaala
Kuvaus: Eino Heino

Osissa: Martti Kuningas, Lauri Leino, Alice Lyly, Ernest Ervasti ja Jalmari Rinne


Sisällöstä:
Kyseessä on Aleksis Kiven ikiajankohtaiseen näytelmään perustuva sovitus, jossa Esko valmistautuu häämatkalle aikeenaan naida Kreeta. Paha kyllä Kreeta avioituu puusuutari Jaakon kanssa. Esko joutuu riitoihin pelimannin kanssa ja miehet laittavat painiksi. Tätä samaa sapluunaa noudatetaan ympäri Suomen edelleen kesähäissä.
Tuusulaosuus:
Elokuvaa on kuvattu osittain Hyrylässä ja Rusutjärvellä.



1958

"Verta käsissämme"


Ohjaus: William Markus
Käsikirjoitus: Volodja Semitjov
Kuvaus: Kauno Laine

Osissa: Elina Pohjanpää, Jussi Jurkka, Tauno Palo, Pentti Siimes ja Leo Riuttu


Sisällöstä:
Elokuvan tapahtumat alkavat jatkosodasta, jossa päähenkilö, Jussi Jurkan esittämä Aaltona, jää sotavangiksi. Hänet vapautetaan kymmenen vuoden kuluttua ja hän saa töitä suuryhtiön suhdannetarkkailijana. Myöhemmin hän ajaa salaisesta lemmentapaamisesta palatessaan pikkupojan kuoliaaksi. Elokuva perustuu Mika Waltarin romaaniin "Ei koskaan huomispäivää".
Tuusulaosuus:
Elokuvaa on kuvattu osittain Jokelassa rautatieaseman tuntumassa, jossa Jussi Jurkan esittämä hahmo nousee autoonsa ja ajaa pois.

Tuusulan kaunein rautatieasema


1962

"Se alkoi omenasta"


Ohjaus: Teuvo Tulio
Käsikirjoitus: Reino Arras
Kuvaus: Esko Töyri ja Teuvo Tulio

Osissa: Tabe Slioor, Tauno Majuri, Kunto Karapää, Kalle Rouni ja Eija Hiltunen


Sisällöstä:
Elokuvan aihe perustuu aikakauden kohunaisen, Tabe Slioorin, elämään ja hänen huhuttuun suhteeseensa Helsingin kaupunginjohtajaan Erik von Frenckelliin. Elokuvan nimiosaa esitti Tabe Slioor itse, mutta kuvaukset keskeytyivät tähden diivailuista johtuen, kun tarinasta oli kuvattu vasta puolet. Ratkaisuna kuvattiin jatkoksi Armand Lohikosken ohjaama tarina "Taape tähtenä", jossa parodioitiin alkuperäistä tähteä ja elokuvaa.
Tuusulaosuus:
Gustavelundin entinen kartanon edusta esittää elokuvan pääjohtajan kartanoa. Hienoa puukujaa pitkin ajetaan autolla. Kujan päässä häämöttää nyttemmin purettu kartanorakennus.

Koivukujat johtivat entisaikaan kartanon maille; niin nykyäänkin.


1968

"Noin 7 veljestä"


Ohjaus: Jukka Virtanen
Käsikirjoitus: Jukka Virtanen, Ere Kokkonen ja Spede Pasanen
Kuvaus: Kari Sohlberg ja Pauli Sipiläinen

Osissa: Juhani Kumpulainen, Spede Pasanen, Simo Salminen, Danny ja Leo Jokela


Sisällöstä:
Elokuva on löyhä Robin Hood-parodia, jossa Spede esittää itse kaksoisroolia: kartanonomistaja Sir Wilhelmiä sekä Robin Hoodia. Tarinassa linnanherra von Wurtstburgin sorron alla elävät talonpojat saavat avukseen Robin Hoodin ynnä tämän iloiset veikot. Muun tarinan oheen on laitettu monta metavitsiä ja ajankohtaiskommenttia.
Tuusulaosuus:
Elokuvan ansa- ja huoltoasemakohtaukset on kuvattu Hyrylän hiekkamontuilla. Lisäksi Tuusulan Ratsastuskerho on avustanut ratsastuskohtauksissa.

 Hyrylälegendan mukaan mies osti maan halvalla, kaivoi sorat pois 

ja möi lopulta hiekkakuopan takaisin kunnalle.

Kunta teki kuopasta urheilukeskuksen.

Paljon sitä puhutaan...



1969

"Sixtynine 69"


Ohjaus: Jörn Donner
Käsikirjoitus: Jörn Donner
Kuvaus: Kari Sohlberg

Osissa: Ritva Vepsä, Seija Tyni, Sven-Bertil Taube, Jörn Donner ja Igor von Leijonheim


Sisällöstä:
Elokuva on todellinen auteur-elokuva; onhan Jörn Donner siinä mukana tuottajana, käsikirjoittajana, leikkaajana, ohjaajana sekä pääosan esittäjänä. Elokuva kuvaa 12 vuotta naimisissa olleen avioparin vieraantumista toisistaan ja uuden suhteen aloittamista.
Tuusulaosuus:
Hyrylässä kuvattu pieni pätkä, jossa ralliauto on ojassa.

 


1969

"Pohjan tähteet"


Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Spede Pasanen, Ere Kokkonen ja Vesa-Matti Loiri
Kuvaus: Kari Sohlberg

Osissa: Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Arja Saijonmaa, Ville-Veikko Salminen ja Pirjo Pasanen


Sisällöstä:
Ohjaaja Paavali Pohja tekee elokuvaa vastanaineesta avioparista. Avioparia näyttelevät inhoavat elokuva aluksi toisiaan ja tarinan edetessä käy tietenkin päinvastoin. Elokuvan käsikirjoituksessa on hyödynnetty työryhmän omia kokemuksia elokuvanteon vaivalloisuudesta.
Tuusulaosuus:
Elokuvan ratsastuskohtaus on kuvattu Korkin ratsastustilalla Perä-Hyrylässä.

Elokuvatoiminta hiljeni Speden vaihdettua hevoset golfbägiin?

1970

"Speedy Gonzales-Noin 7 veljeksen poika"


Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Spede Pasanen, Ere Kokkonen ja Vesa-Matti Loiri
Kuvaus: Kari Sohlberg

Osissa: Spede Pasanen, Tarja Markus, Olavi Ahonen, Esko Salminen ja Ville-Veikko Salminen


Sisällöstä:
Speden ensimmäinen lännenelokuva, jonka tapahtumapaikkana on New Yorkin kaupunki. Elokuva parodioi lännen elokuvien klisheitä, mutta sisältää toisaalta Speden itsensä esittämän sankariroolin. Vesa-Matti Loirin katkaistua jalkansa, teki hänelle kirjoitetun roolin Pertti Melasniemi.
Tuusulaosuus:
Elokuva on kuvattu huomattavalta osiltaan Tuusulassa Korkin ratsastustilalla sekä sitä ympäröivissä metsissä Perä-Hyrylässä (New York, hevoshaat sekä Speedyn ja Ritan ratsastus). Lopun kaksintaistelukohtaus on kuvattu puolestaan Hyrylän hiekkakuopilla. Myös ns. studiokuvat ovat kuvattu Korkin ratsastustilalle pystytetyissä lavastuksissa sekä heinäladossa.

Vesku Loirin katkaistua kohtalokkaasti jalkansa sai Pertti Melasniemi kunnian kieriä alas hiekkakuopan rinteitä.

1971

"Hirttämättömät"


Ohjaus: Spede Pasanen ja Vesa-Matti Loiri
Käsikirjoitus: Spede Pasanen
Kuvaus: Kari Sohlberg

Osissa: Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Spede Pasanen, Pirjo Laitila ja Evi Wager


Sisällöstä:
Kyse on eräänlaisesta jatko-osasta "Speedy Gonzalesille", johon Loiri ei päässyt mukaan. Tarinan pääkolmikko yrittää hyötyä toinen toisistaan, mutta itse elokuva junnaa ympäri samaa hiekkakuoppaa.
Tuusulaosuus:
Villin lännen kaupungin lavasteet on pystytetty taas Korkin ratsastustilalle Perä-Hyrylään (Njetponimajstadi), jossa on kuvattu myös sisäkohtaukset.

Perituusulalainen maisema, jossa silmä kyllä lepää.

1973

"Laukaus tehtaalla"


Ohjaus: Erkko Kivikoski
Käsikirjoitus: Paavo Rintala, Erkko Kivikoski ja Juho Gartz
Kuvaus: Esko Nevalainen

Osissa: Urpo Poikolainen, Aarne Hakulinen, Pentti Viljakainen, Artturi Haikonen ja Erkki Helo


Sisällöstä:
Elokuva liittyy aikakauden osallistuvien Suomifilmien ketjuun. Tarinassa pienen paikkakunnan metallitehdas fuusioidaan suurempaan ja seurauksena ovat irtisanomiset. Näiden sovitteluyritysten epäonnistuttua sahaa eräs työntekijä haulikkonsa piipun poikki ja ampuu varatoimitusjohtajan.
Tuusulaosuus:
Ilmakuvaa Jokelasta, Niemen kotitaloa esittää asuintalo Jokelan Ventoniemessä sekä kalastuskohtaus on kuvattu Rusutjärvellä.

 


1973

"Meiltähän tämä käy"


Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Lauri Jauhiainen ja Matti Kassila
Kuvaus: Olavi Tuomi

Osissa: Esa Pakarinen, Kauko Helovirta, Kirsti Ortola, Jussi Jurkka ja Hannu Lauri


Sisällöstä:
Elokuva kertoo vanhasta tukkijätkästä Severi Suhosesta, joka siirretään metsätöistä portinvartijaksi yhtiön paperitehtaalle. Elokuvan käsikirjoituksessa oli mukana Suhosta esittävä Esa Pakarinen ja lisäksi käytettiin "Jätkät sen kun porskuttaa"-kaskukokoelmaa lähteenä.
Tuusulaosuus:
Halosenniemi esittää vuorineuvoksen huvilaa, Saunaniemeä. Pihalla karkeloitsevat kansallisasuiset tyttöset, ja Severi Suhonen ajelee autolla oven eteen. Nykyään tuskin irtoaisi kuvauslupaa yhtä helposti näin rentojen sisäkuvien tekemiseen?

 



1978

"Runoilija ja muusa"


Ohjaus: Jaakko Pakkasvirta
Käsikirjoitus: Titta Karakorpi ja Jaakko Pakkasvirta
Kuvaus: Esa Vuorinen

Osissa: Esko Salminen, Katja Salminen, Elina Salo, Paavo Liski ja Pertti Palo


Sisällöstä:
Eino Leinon syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi tehty elämänkertaelokuva. Alkuteksteissä tosin mainittiin, että "Elokuvan kohtaukset ovat täysin kuvitteellisia, joskin elämänkertatietojen innoittamia". Todellisuudessakin Leinolla oli kuitenkin omat yhteytensä Tuusulaan.

"Runoilija ja muusa" edustaa aikakautensa taiteilijaelokuvia.
Tuusulaosuus:
Halosenniemessä otettiin sisäkuvat, joissa Leino lausuu Väinämöisen laulua.

 



1979

"Natalia"


Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Lauri Jauhiainen, Meri Kurenniemi, Olli Soinio ja Matti Kassila
Kuvaus: Esko Nevalainen

Osissa: Ola Johansson, Matti Mäntylä, Marjukka Arasola, Martti Järvinen ja Kauko Helovirta sekä Amalia-lehmä


Sisällöstä:
Itä-Lapista löytyy lehmä, joka ei ole keltään kateissa. Kaulariimusta selviää, että se onkin nimeltään Natalia ja peräisin Vapaa Isänmaa-nimisestä sovhoosista. Käsikirjoitus perustuu Arto Paasilinnan alkuperäisaiheeseen.
Tuusulaosuus:
Jokelantie Takojan seisakkeelta Jokelan aseman suuntaan sekä Tuusulanjärven ranta Taistelukoululla.

 



1981

"Pedon merkki"


Ohjaus: Jaakko Pakkasvirta

Käsikirjoitus: Timo Humaloja, Jaakko Pakkasvirta ja Arvo Salo
Kuvaus: Esa Vuorinen

Osissa: Esko Salminen, Irina Milan, Tom Wentzel, Hannu Lauri ja Vesa-Matti Loiri


Sisällöstä:
Kysessä on sota-aiheinen elokuva. Kulttuurielokuvaksikin sitä aikalaisarvioissa haukuttiin. Syynä varmaan se, että se pohjautuu löyhästi Olavi Paavolaisen päiväkirjateokseen "Synkkä yksinpuhelu".
Tuusulaosuus:
Elokuvan sisäkuvia on kuvattu puutalossa Ruotsinkylässä. Kyseessä on kohtaus, jossa Esko Salmisen esittämä päähenkilö Kaarlo on palavassa talossaan.



1982

"Arvottomat"


Ohjaus: Mika Kaurismäki

Käsikirjoitus: Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki
Kuvaus: Timo Salminen

Osissa: Matti Pellonpää, Pirkko Hämäläinen, Juuso Hirvikangas, Esko Nikkari ja Jorma Markkula


Sisällöstä:
Kyse on kaurismäkiläisestä elokuvasta ajalta ennen kuin Aki Kaurismäestä tuli tuote nimeltä Aki Kaurismäki. Elokuvan ohjaus kreditoituu Saksassa opiskelleen isoveljen nimiin, mutta varmasti sekä pikkuveljellä että eurooppalaisella taide-elokuvalla on sormenjälkensä rikospaikalla. Elokuvaa luonnehdittiin jo omana aikanaan eksistentiaaliseksi protestielokuvaksi sekä itsetarkoitukselliseksi, tyhjänpäiväiseksi että ylimoitetuksi. Kotimaisesta "valtavirrasta" se poikkesi tuolloin.
Tuusulaosuus:
Elokuvan takaa-ajokohtauksessa helikopteri putoaa maahan ja räjähtää. Kansallisfilmografian mukaan kohtaus on kuvattu Seutulassa, mutta paikalla ollut Tuusulan pelastuslaitoksen mies vakuuttaa kuvauksen tapahtuneen Firan montuilla. Käytössä oli luonnollisesti kauko-ohjattava pienoishelikopteri.



 

1983
"Iso vaalee"


Ohjaus: Veikko Kerttula
Käsikirjoitus: Veikko Kerttula ja Veijo Meri
Kuvaus: Pekka Aine

Osissa: Kirsti Otsamo, Kimmo Tuppurainen, Risto Salmi, Kaarina Perola ja Erkki Ruokoski


Sisällöstä:
Elokuva perustuu toisen käsikirjoittajan, Veijo Meren, kirjaan "Jääkiekkoilijan kesä". Elokuvan keskiössä on Illu-niminen jääkiekkoilija, joka, ovelaa kyllä, viettää kesälomaansa 1950-luvun alkupuolella.
Tuusulaosuus:
Elokuvassa oleva Utin hautajaiskohtaus on kuvattu Tuusulan kirkon hautausmaalla. (Tai. Niin ainakin Suomen Kansallisfilmografia väittää. Elokuvaa katsoessa muutama maisema voisi sopia Tuusulanjärven rannalle, mutta taustalla näkyvä kirkko ei kyllä ole Tuusulan kirkko... Tuskinpa kohtausta on sentään kuvattu kahdessa eri paikassa?)


1983

"Apinan vuosi"


Ohjaus: Janne Kuusi
Käsikirjoitus: Harri Sirola, Janne Kuusi ja Jussi Parviainen
Kuvaus: Tahvo Hirvonen

Osissa: Heikki Salomaa, Tiina Bergsröm, Elina Hurme, Laura Heimo ja Rea Mauranen


Sisällöstä:

Tämäkin elokuva pohjautuu kirjalliseen lähteeseen: Harri Sirolan oman aikansa kohuromaaniin "Abiturientti". Alunperin aiheesta piti tehdä tv-elokuva, mutta se muokkautui lopulta pitkäksi teatterielokuvaksi ja samalla muokkautui myös käsikirjoitus, jossa muutettiin henkilöiden nimet, kohtaukset ja repliikit... Elokuva onkin paikoin jonkinlaista tajunnanvirtaa.
Tuusulaosuus:
Kun Ile on kaapattu autoon, on elokuvan onnettomuuskohtaus kuvattu Kievarintiellä.

 

 


1984
"Kun Hunttalan Matti Suomen osti"


Ohjaus: Markku Onttonen
Käsikirjoitus: Markku Onttonen
Kuvaus: Esko Nevalainen

Osissa: Pekka Laiho, Heikki Kinnunen, Ahti Kuoppala, Leena Uotila ja Jari Pehkonen


Sisällöstä:
Ohjaaja Onttonen oli kuvannut jo aiemminkin Simo Hämäläisen tekstiä ja tarttui nyt vielä julkaisemattomaan romaaniin tehden siitä useita käsikirjoitusversioita.  Elokuvassa Pekka Laihon esittämä Hunttala karkoitetaan yhdestä kunnasta ja hän suunnistaa kohti seuraavaa, jossa hän perustaa Hukansalmen Kehitys -nimisen osakeyhtiön.
Tuusulaosuus:
Teboilin huoltoasema esiintyy tässä elokuvassa esittäen huoltoasemaa.


1990

"Kiljusen herrasväen uudet seikkailut"


Ohjaus: Matti Kuortti
Käsikirjoitus: Olli Soinio, Matti Kuortti, Jouko Aaltonen ja Heikki Takkinen
Kuvaus: Kari Sohlberg

 Osissa: Jukka Sipilä, Miitta Sorvali, Henri Paasivirta, Gary White ja Jenni Jokinen


Sisällöstä:
Tarina alkaa koulun kevätjuhlasta, jossa Mökö ja Luru aiheuttavat kaaosta. (Myös äiti-Kiljusen laululla on oma osuutensa asioiden kulussa.) Pojat joutuvat Tampereelle uudelleenkoulutukseen ja muu perhe lähtee pelastamaan heitä sieltä. Elokuva pohjautuu Jalmari Finnen hahmoihin, mutta on enimmäkseen alkuperäiskäsikirjoitus.
Tuusulaosuus:
Elokuvan alun koulukohtaus on kuvattu keskikesällä Solbackenin nuorisotalolla. Tämä erityisesti kismittää minua, koska aikataulu päällekkäisyyksien takia en päässyt esittämään tähän kohtaukseen opettajaa!

Det halmgula  Klemetskog Ungdomsföreningshuset


1991


"Iskelmäprinssi"


Ohjaus: Juha Tapaninen
Käsikirjoitus: Juha Tapaninen, Harri Rinne ja Jukka Alihanka
Kuvaus: Ulf Sundwall ja Juha Tapaninen (16 mm:n mustavalkokuvaus)

 Osissa: Mart Sander, Saija Hakola, Tarmo Ruubel, Tiina Isohanni ja Pirkko Mannola


Sisällöstä:
Elokuvan auteur Juha Tapaninen oli ennen esikoispitkäänsä tehnyt tuhatkunta mainoselokuvaa ja useita musiikkivideoita sekä kunnostautunut neljän kultalevyn säveltäjänä.

"Iskelmäprinssi" mukailee ja lainaa vanhoja iskelmäkarusellielokuvia niitä kunnioittaen. Höttöinen tarina on tyylin mukaan kudottu laulujen ympärille. Elokuvassa Rami haaveilee rallikuskin urasta, ihastuu Bambiin, osallistuu rallikilpailuun ja menee lopulta Bambin kanssa naimisiin.
Tuusulaosuus:
Elokuvaa kuvattiin kohtuullisen paljon tuusulalaismaisemissa. Ramin harjoittelu hiekkakuopalla on kuvattu Paijalan koulun lähellä. Elokuvan pitkä tanssilavakohtaus kuvattiin Kellokoskella Männistön lavalla. Nukarin hiekkakuopalla kuvattiin Ramin ja romupoikien kilpa-ajo. Mätäkivennummen hiekkakuoppa esitti uimapaikkaa. Ja kuvausten jälkeen purettu Hyrylän vanha ravirata toimi autokilpailujen stadionina.

 Männistön lava Kellokoskella


 

1992


"Mestari"


Ohjaus: Anssi Mänttäri
Käsikirjoitus: Anssi Mänttäri ja Antti Arve
Kuvaus: Heikki Katajisto

 Osissa:Kari Väänänen, Eeva-Maria Mutka, Hanna Liinoja, Pertti Sveholm ja Lasse Pöysti


Sisällöstä:
Oli aika, kun Anssi Mänttäri oli Suomen tuotteliain elokuvantekijä, tämä oli hänen 15. pitkä elokuvansa. Aiheenaan kukapa muukaan kuin Matti Nykänen (joka sittemmin sai uudenkin nimikkoelokuvansa...).

Elokuvassa kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä Teemu Kimpilä on menossa naimisiin, kolmatta kertaa. Teemu ei pärjää Keski-Euroopan mäkiviikolla ja tekee katoamistempun. Asiasta tehdään juttu Iltapäivä-lehteen. Teemun uusi vaimo ei kuitenkaan sulata miehensä tempauksia ja lopulta poliisikin kyselee Teemun perään.
Tuusulaosuus:
Elokuvan alussa Tuusulan kirkko pääsee jälleen esittämään parasta osaamistaan: hääkirkkoa.

 Tuusulan kirkko

Kirkon rakennusmestarina toimi Aleksis Kiven äidin isänisän isä Erik Eskilinpoika Hannula


1992

"Back to the USSR - Takaisin Ryssiin"


Ohjaus: Jari Halonen
Käsikirjoitus: Jari Halonen ja Jorma Tommila
Kuvaus: Timo Heinänen

 Osissa: Jorma Tommila, Taisto Reimaluoto, Rose-Marie Precht, Jouko Turkka ja Ulla Koivuranta


Sisällöstä:
Suomalaisen elokuvan ja teatterin outolinnut Jari Halonen ja Jorma Tommila ovat tämän elokuvan takana; heidät muistettaneen -jos ei ikuisesti niin ainakin pitkään- Jumalan Teatteri -ryhmästä. Elokuvan innoittajana toimi vanha Jarkko Laineen romaani 70-luvulta "Vampyyri eli Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa". Kirjasta käytettiin lähinnä ideaa vampyyrielokuvasta.

Filmi on ulkopuolisen silmin aikamoinen sillisalaatti, jossa kylän kommunisti Reima Elo riehuu ja yrittää itsemurhaa hirttäytymällä. Samassa hän tapaa venäläisen Vladimirin, joka kuljettaa mukanaan matkatavaroiden sijaan ruumisarkkua. Vladimir osoittautuu eläväksi kuolleeksi.
Tuusulaosuus:
Kellokoski näyttää parhaita puoliaan tässä elokuvassa. Vladimir soutaa Ruukin patoaltaassa ja tehdasrakennus esittää Mollan asuintaloa. Reiman esitellessä Vladimirille kylää näytetään Kellokosken kirkkoa. Ruukinkujalla on kuvattu polkupyörätakaa-ajoa.

Kellokosken kirkko

Kellokosken Ruukin alueen patoallas -

tervetuloa taas ensi keväänä tänne Kalastuskauden avajaisiin

 

1992

"Pilkkuja ja pikkuhousuja"


Ohjaus: Matti Ijäs
Käsikirjoitus: Heikki Reivijä ja Matti Ijäs
Kuvaus: Kari Sohlberg

 Osissa: Paavo Pentikäinen, Mikko Reitala, Kristiina Elstelä, Irma Junnilainen ja Liisa Mustonen


Sisällöstä:
Matti Ijäs kuuluu persoonallisiin suomalaisiin elokuvatekijöihin, mutta oudosti hän on tehnyt parhaat työnsä televisiolle. Lehdistötiedotteen mukaan "Pilkkuja ja pikkuhousuja" on elokuva kiertävistä runoilijoista sekä karu komedia luomisen tuskasta.

Tarinassa runoilija Lintunen lähtee runomatineakiertueelle toisen rnoilijan, Tomi Ruskon, kanssa. Mainitut pilkut ja pikkuhousut pakottavat katseen pysähtymään ja rytmittämään, toteaa Lintunen.
Tuusulaosuus:
Hyrylän hiekkakuoppien hiljaiselo Speden jälkeen loppuu tässä elokuvassa Lintusen rakasteluyrityksessä.



 

1994

"Vääpeli Körmy - taisteluni"


Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Ere Kokkonen
Kuvaus: Timo Heinänen

 Osissa: Heikki Kinnunen, Kalevi Kahra, Pentti Siimes, Vesa Vierikko ja Tom Pöysti


Sisällöstä:

Suomalaisen television, elokuvan ja teatterinkin pieni suuri mies, Ere Kokkonen, loi uraa pitkään muun muassa Speden tuotannoissa, vaikka ne yleensä tunnettiinkin 'Spede-elokuvina'. Vääpeli Körmy oli yksi aihio, josta Kokkonen teki puolenkymmentä versiota. Ere Kokkosella oli muuten myös omat Tuusula-kytköksensä yksityiselämässä: olihan hänen ensimmäinen vaimonsa Tarja-Tuulikki Tarsala kotoisin Jokelasta, josta nuori Ere Kokkonen myös sai syksyllä 1960 matematiikan opettajan paikan Jokelan yhteiskoulusta!

Tarina on mukava, perinteinen farssi, joka osin kietoutuu valmistumisajankohtansa ajankohtaiseen asiaan: naisten tuloon armeijaan. Myös Ruotsin ja Suomen välille saadaan aikaan sotatila.
Tuusulaosuus:
Elokuvan varuskunta ei ole suinkaan Hyrylästä, mutta Hyrylän varuskunnan ampumarata on kelvannut juttuun mukaan. (Itse asiassa elokuvan varuskunta ei ole varuskunta lainkaan, vaan maatalousoppilaitos naapurikunnasta Mäntsälästä...)

 



 

1996
"Tie naisen sydämeen"


Ohjaus: Pekka Parikka
Käsikirjoitus: Jussi Kylätasku ja Pekka Parikka
Kuvaus: Kari Sohlberg

 Osissa: Timo Torikka, Satu Silvo, Peter Franzén, Merja Larivaara ja Tom Wentzel


Sisällöstä:

Pekka Parikka teki ennen tätä elokuvaa kaksi menestysleffaa ("Pohjanmaa" ja "Talvisota"), kokeili uraa Hollywoodissa ja päätyi ohjaamaan televisioon, kunnes tarttui Ilkka Kylävaaran "Hulluus"-romaaniin, johon "Tie naisen sydämeen" -elokuva pohjautuu.

Tarina kuvaa Timo Torikan näyttelemää iltapäivälehden freelance-toimittajaa, joka päätyy Hesperian sairaalaan. Siellä hän kuulee Järvensuun mielisairaalan ylilääkäristä tarinoita ja lähtee tutkimaan asiaa. Seuraa kohtaamisia paikallismafian kanssa ja hiukan budotaitojen esittelyä. Tyylilajina on komedia.
Tuusulaosuus:
Järvensuun mielisairaalaa esittää Rantatiellä sijaitseva Taistelukoulu ja Lotta Svärd-järjestön rantasauna Ruotsinmaja esittää Leppäsuon kartanon rantasaunaa, jossa Torikan hahmo heräilee.


1996
"Joulubileet"


Ohjaus: Jari Halonen
Käsikirjoitus: Jari Halonen
Kuvaus: Timo Heinänen, Antti Hellstedt ja Juha Leskelä

 Osissa: Jorma Tommila, Antti Reini, Rauno Juvonen, Oiva Lohtander ja Sari Havas


Sisällöstä:

Jari Halonen palaa taas! "Joulubileet" oli Halosen kolmas elokuva, ja se pohjautui ohjaajan omaan pienoisnäytelmään. Mukana leffassa on myös ohjaajan luottonäyttelijä Jorma Tommila.

Elokuvan tyylilaji on jonkinlainen komedia, mitä edustaa esimerkiksi sen pääidea joulusta keskellä kesää. Tarinassa vankilasta vapautuvalle Mikelle järjestetään joulubileet, joita varten varastetaan tarvikkeita. Ihmissuhteet ovat sekaisin, possua paistetaan elävältä, tapellaan, katsotaan pornoa ja jaetaan joululahjoja. Kyllä se komediaa on.
Tuusulaosuus:
Halonen palasi tässä elokuvassa myös Kellokoskelle. Elokuvan alussa varastetaan näyttelystä joulukuusi ja kyseinen galleria sijaitsee Kelliksen Ruukissa. Takaa-ajoa on kuvattu patoalueella. Samoin Merenkylien asuintalo on Ruukinkujalla.

Joskus täällä valmistettiin saranoita, kirveenteriä ja maitotonkkia.


 

1997
"Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava"


Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Ere Kokkonen
Kuvaus: Jari Mutikainen

 Osissa: Heikki Kinnunen, Tom Pöysti, Vesa Vierikko, Pertti Koivula ja Pekka Huotari


Sisällöstä:

Körmy-sarjan viides elokuva auteur'inaan tietysti Ere Kokkonen.

Kokkosen itsensä mukaan "tässä elokuvassa ironisoidaan niin armeijaa kuin koko yhteiskuntajärjestelmää". Tarinassa varuskunnan pitää muuttaa toiseen paikkaan ja operaatio naamioidaan sotaharjoitukseksi, jossa Sininen komppania valtaa uuden sijoituspaikkansa vaaleanpunaiselta naiskomppanialta. Toki yhteiskuntakriittisyys vaati vielä juonenpoikasen jos toisenkin, ennen kuin maaliin päästään.

Tuusulaosuus:
Ulkokuvissa Tuusula ei itse asiassa esiinny lainkaan ja ollaan siinä ja siinä, kuuluuko tämä elokuva siis lainkaan tähän tarkoin kriteerein valikoituun joukkoon? Mutta ollaan kuitenkin keskeisillä paikoilla: leffassa esiintyvä hampurilaispaikka on Hyrylän McDonald's.

 


1997
"Neitoperho"


Ohjaus: Auli Mantila
Käsikirjoitus: Auli Mantila
Kuvaus: Heikki Färm

 Osissa: Leea Klemola, Elina Hurme, Rea Mauranen, Henriikka Salo ja Robin Svartström


Sisällöstä:

Tämä Auli Mantilan esikoispitkä sai ideansa John Fowlesin romaanista "Neitoperho", josta William Wyler ohjasi oman sovituksensa jo 60-luvulla.

Tarinan keskiössä on nuori nainen, Eevi, jota Leea Klemola esittää. Eevi toimii omapäisesti ja väkivaltaisesti. Hän varastaa elokuvan alussa siskonsa rahat ja auton ja lähtee kohti Jyväskylää liftari matkassaan. Elokuvan loppupuolella Eevi kuristaa liftarin tyttöystävää ja heittää tämän kaiteen yli alakertaan ja sytyttää tulipalon. Lopulta poliisit löytävät Eevin piilottelemasta hiekkakuopalta.

Tuusulaosuus:
'Hyrylän hävittäjät' jättivät muistoksi hiekkakuoppia sinne tänne pitkin Hyrylää ja näitä kuoppia suomalainen elokuvataide, Spede etunenässä, ovat vuosien varrella usemmankin kerran hyödyntäneet. Toki yhteen sellaiseen rakennettiin aikanaan myös Hyrylän urheilukeskus. Tämän elokuvan lopussa oleva hiekkakuoppa sijaitsee kuitenkin Kellokoskella, jossa siis tätä elokuvaa kuvattiin.



1997
"Jäänmurtaja"


Ohjaus: Heikki Kujanpää
Käsikirjoitus: Sami Parkkinen ja Heikki Kujanpää
Kuvaus: Petri Rossi

 Osissa: Sampo Borgar, Antti Raivio, Siiri Nordin, Tommi Korpela ja Tarja Heinula


Sisällöstä:

Sarja 'Elokuva josta kukaan ei ole koskaan kuullut' ja 'Alle 2000 katsojaa'. Periaatteessa alkuperäisen Q-teatterin nimimiesten tekemä elokuva, joka kuitenkin syntyi puolipitkänä ns. Sparrausrinki-projektin osana. Leffa perustuu Sami Parkkisen novelliin "Mutanen".

Tarinan päähenkilö on 14-vuotias kasvuvaiheessa oleva Petri, joka harrastaa suomalaiskansallisesti pulmallista lajia, jääkiekkoa. Petrin isä on muuttanut pois kotoa ja on samalla Petrin jääkiekkoseuran edustusjoukkueen valmentaja. Tässä joukkueessa puolestaan pelaa Mutanen, joka alkaa seurustella Petrin äidin kanssa. Valmentaja havaitsee, että Mutanen pelaa parhaiten ärsytettynä ja niin miestä piestään märällä pyyheliinalla, haukutaan ja näytetään ruotsalaisia televisio-ohjelmia jne. Tarinan lopussa Petrin vanhemmat palaavat yhteen ja Mutanen muuttaa Kanadaan.


Tuusulaosuus:
Lumirieha on kuvattu Rantatien alkupäässä hotelli Krapihovin savusaunassa.




 

1999

"Lapin kullan kimallus


Ohjaus: Åke Lindman
Käsikirjoitus: Heikki Vuento
Kuvaus: Pauli Sipiläinen

 Osissa: Vesa Vierikko, Pirkka-Pekka Petelius, Lasse Pöysti, Jarmo Mäkinen ja Martti Suosalo


Sisällöstä:

Niin kauan kun Åke Lindmanista tehtiin haastatteluja, hän aina muisti sanoa, että hänen suuri haaveensa oli vielä tehdä elokuva Lapin kultakuumeesta. Ajatus oli tiemmä alkanut itää hänen päässään jo 1950-luvulla. 1980-luvulla Lindman vihdoin pääsi etsimään kuvauspaikkoja, mutta tuolloin elokuva kuivui kuitenkin kasaan sen kalleuden takia. Lopulta, myös sponsorirahoituksen turvin, ja useita käsikirjoitusversioita myöhemmin 90-luvun puolivälin jälkeen alkoivat kuvaukset.

Tarinan keskiössä on 1800-luvun loppupuoliskon aikoihin sijoittuva kullanetsintä. Peteliuksen näyttelemä Nils Lepistö lähtee vanhan ystävänsä, Vierikon esittämän Ervastin, kanssa etsimään kultaa. He löytävätkin nopeasti kultaa, mutta pulmana on se, että heillä ei ole valtauslupaa. Miesten lähtiessä lupareissulle heidän valtauksensa merkitään toisille. Sen jälkeen tarina polveilee tämän valtauksen ja kaverusten uusien yritysten välillä.
Tuusulaosuus:
Tarinaan sisältyy päähenkilöiden suhde Björklund-nimiseen mieheen, joka kuolee elokuvassa. Björklundin hautajaiset on kuvattu Tuusulan kirkossa ja hautausmaalla.

 



 

2000
"Pelon maantiede"


Ohjaus: Auli Mantila
Käsikirjoitus: Auli Mantila ja Kirsten Bonnen Rask
Kuvaus: Heikki Färm

 Osissa: Tanjalotta Räikkä, Leea Klemola, Kari Sorvali, Anna-Elina Lyytikäinen ja Eija Vilpas


Sisällöstä:

"Pelon maantieteen" lähtökohta oli tietysti Anja Kaurasen romaani "Pelon maantiede", mutta yhdeksän käsikirjoitusversiota myöhemmin kirjasta oli jäljellä enää suuntaviivat. Tuusulassakin asuneelle Kauraselle tämä kuitenkin sopi.

Tarinan pääosassa on oikeushammaslääkäri Oili Lyyra, jota esittää Tanjalotta Räikkä. Oili seurustelee Eero-nimisen poliisin kanssa. Kun Oilin sisko raiskataan ja pahoinpidellään, Eero kertoo, että tapausta ei pystytä selvittämään. Oili tekee tästä johtopäätöksen, että kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa kenelle tahansa. Johtopäätöksestä seuraa aikanaan toiminta.
Tuusulaosuus:
Pertti Sveholm näyttelee härskiä autokoulunopettaja Auvista, jonka kimppuun naiset lopulta käyvät. Auvisen automatka, suistuminen jyrkänteeltä sekä yhteenotto naisten kanssa on kuvattu Jäniksenlinnassa (tie 11505 sekä Uuskalliontie). Kuvat ovat sateisia yökuvia (sinänsä hyvin valaistuja), joten paikkojen tunnistaminen vaatii alkuasukasta?

 

2000

"Badding"


Ohjaus: Markku Pölönen
Käsikirjoitus: Markku Pölönen ja Heikki Metsämäki
Kuvaus: Kari Sohlberg

 Osissa: Janne Reinikainen, Peter Franzén, Karoliina Blackburn, Puntti Valtonen ja Ilkka Koivula


Sisällöstä:

Markku Pölönen oli edellisissä elokuvissaan kuvannut hieman outoa mutta onnellista Suomea nostalgisesti ja tarttui nyt vanhaan ihastukseensa Rauli "Badding" Somerjokeen. Pölönen sanoo tarkoituksella etääntyneensä perinteisestä elämänkertaelokuvasta ja ilmoittaakin leffan alkuteksteissä, että 'Tämä ei ole totta. Tämä ei ole valhetta. Tämä on satu.'

Elokuva etenee eri tasoilla: nykyajassa ja takaumissa sekä satuna Rauli Rusakosta ja Ossi Oravasta. Pohjana toki todellinen Somerjoki.
Tuusulaosuus:
Kamerat on tuotu taas Kellokoskelle Männistön lavalle, jossa ulkokuvissa esitellään remuavia nuoria tanssipaikalla ja sisäkuvissa "Badding" laulaa hittinsä "Fiilaten ja höyläten".

 

2000

"Downhill City"


Ohjaus: Hannu Salonen
Käsikirjoitus: Hannu Salonen
Kuvaus: eska

 Osissa: Franka Potente, Teemu Aromaa, Andreas Brucker, Michaela Rosen ja Sebastian Rudolph


Sisällöstä:

Taas päästään sarjaan 'Never Heard Movies' ja tällä kertaa luokkaan 'Alle 500 katsojaa'. Tekijänään Hannu Salonen, Saksassa opiskellut ja siellä lopputyönään tämän esikoispitkänsä tehnyt elokuvamies. 

Tarinan alussa suomalainen muusikko Artsi tekee keikkaa ravintolassa. Keikka keskeytyy tappeluun eikä ravintolan omistajakaan maksa palkkiota sovitusti. Artsi jättää bändin ja Suomen ja muuttaa Berliiniin Downhill City -hotelliin. Tarina seurailee episodimaisesti kuutta keskushenkilöään (joukossa muun muassa "Juokse Lola!" -elokuvassa mieliin painunut Franka Potente), joiden tiet risteävät.
Tuusulaosuus:
Elokuva on siis kuvattu suureksi osaksi Saksassa, mutta alun ravintolakohtaus tehtiin Tuusulassa. Ja olihan vihdoin aika Tuusulan neljännen kuntakeskuksen, Riihikallionkin, tehdä fiktiodebyyttinsä. Lähimpänä sitä se oli edellisen kerran "Kiljusen herrasväen" koekuvauksissa, joita tehtiin yhden päivän ajan Riihikallion koululla, kun Mököä ja Lurua etsittiin.

Tässä nyt kuitenkin siis nyttemmin jo edesmennyt ravintola Cam'Elli Haukantieltä on taustana Artsin kannalta ratkaisevassa kohtauksessa 'The Heavy Machine' -bändin surkeassa keikassa.

 

 Tässä näkyy elokuvan arvo: maisema muokkautuu alati, mutta pysyy muuttumattomana vanhoissa tallenteissa. 

Ennen saattoi sanoa vieraille, että kääntykää siitä Rätti-Marketin risteyksestä Riihikallioon. 

Enää ei ole Rättäriä, ei Pata-Akkaa, eikä seuraajaansa Cam'Elliäkään. 

Vai, onko menetys sittenkään kovin suuri?


 

2001

"Klassikko"


Ohjaus: Kari Väänänen
Käsikirjoitus: Kari Väänänen
Kuvaus: Timo Salminen

 Osissa: Martti Suosalo, Janne Hyytiäinen, Matti Onnismaa, Pertti Sveholm ja Pirkka-Pekka Petelius


Sisällöstä:
Tässäpä jälleen elokuva, joka pohjautuu kirjalliseen alkuteokseen; Kari Hotakaisen kirjaan "Klassikko". Hotakainen itse kieltäytyi käsikirjoituksen tekemisestä, joten ohjaaja Väänänen teki sen.

Tarinassa vähän tunnettu kirjailija Kari Hotakainen kirjoittaa 'Ihmisen ääni' -sarjaan kirjaa itsestään, mutta Hotakaisen pienen tunnettuvuuden takia kustannuspäätös viipyy. Hotakaista myös kiinnostaa Alfa-Romeo, josta hän maksaa käsirahan autokauppias Kartiolle saadakseen vain huomata, että auto annetaan toiselle miehelle, Pera Kiilopäälle. Elokuva huipentuu Hotakaisen ja Kiilopään villiin takaa-ajokilpaan moottoritiellä. Takaa-ajoakin vangitsevampi on Pertti Sveholmin suoritus poliisina. Ei ihan aiheetta ansaittu sivuosa-Jussi.
Tuusulaosuus:
Elokuvan tuusulalaisosuudet ovat klassisinta Tuusulaa: Sulan alue, joka myös autokaupan Mekkana aikanaan tunnettiin. Elokuvan autokauppias Kartion halli on Sulan alueella. Myös lopun takaa-ajo käynnistyy Sulan alueella, joskin elokuvan taikaa on, että jo seuravat otokset ovatkin Helsingistä!

Halli on kokenut melkoisen muodonmuutoksen sitten elokuvan tekemisen.

Sama kaarihalli uuden etumaskin takaa kuitenkin löytyy.



 2005


"Lupaus"


Ohjaus: Ilkka Vanne
Käsikirjoitus:Elina Halttunen ja Inkeri Kilpinen
Kuvaus: Jani Kumpulainen

 Osissa: Laura Birn, Karoliina Vanne, Pertti Sveholm, Miitta Sorvali ja Juhani Laitila

 

Sisällöstä:

Elokuva on omalla tavallaan viehättävän vanhanaikainen kotimainen, jossa näytellään tosissaan ja perinteisesti. Ehkä mukanaolevalla Lotta Svärd-järjestöllä on ollut oma sanansa sanottavana tyylilajissa?

Tarinassa kerrotaan kolmen tytön elämästä talvisodan syttymisaikana. Keskiössä on tarina lotista ja heidän tehtävistään niin talvi- kuin jatkosodassa. Tyttöjen elämään kietoutuu myös miehiä ja kuolemaa.
Tuusulaosuus:
Elokuvan avauskohtaus tapahtuu Tuusulan kirkossa sisäkuvilla lottalupauksen antamisesta.



 2006


"Kummelin Jackpot"


Ohjaus: Pekka Karjalainen
Käsikirjoitus:Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen
Kuvaus: Jarkko T. Laine

 Osissa: Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen, Heikki Vihinen, Heikki Hela ja Riitta Havukainen

 

Sisällöstä:
Elokuvan keskiössä on Heikki Silvennoisen esittämä muusikko Pertti "Pera" Järvelä, joka yrittää saada kahden kaverinsa kanssa tyttärelleen matkarahoja Kanadaan taitoluistelun kisoihin. Rahat hommataan lopulta epärehellisin keinoin järjestämällä jalkopallo-ottelun lopputulos.

Tuusulaosuus:
Kummeli-huumori iski 90-luvulla myös tuusulalaisnuorisoon, joten oli oikeus ja kohtuus että porkkanapojat tulivat maksamaan kunniavelkaansa Tuusulan keskeisille paikoille; tarkemmin ottaen Hyrylän urheilukeskukseen. Siellä pelataan elokuvan (löysähkön) tarinan oleellinen Suomen cup'in ottelu HJK:n ja Kyröskosken joukkueen kesken. Peralta matsi jää näkemättä, kun Mikko Kivisen esittämä hahmo leipasee häntä naamaan. Katsojat näkevät varsin utuisen kuvan itse ottelusta, mutta sitä ennen yleiskuvissa Hyrylän Colosseum kyllä näkyy.

Tällä areenallahan on kyllä oikeasti urheiltu myös merkittävästi: mm. vuonna 1994 täällä järjestettiin Kalevan Kisat ja vuonna 2011 viestijuoksun SM-kisat.



2009


"Skavabölen pojat"


Ohjaus: Zaida Bergroth
Käsikirjoitus: Antti Raivio, Jan Forrström ja Zaida Bergroth
Kuvaus:Anu Keränen

Osissa: Ilmari Järvenpää, Onni Tommila, Lauri Tilkanen, Iiro Panula ja Martti Suosalo


Sisällöstä:
Elokuvan nimi viittaa tietysti Hyrylään eli Skavaböleen, mikä itse filmissäkin asianmukaisesti selitetään. Elokuva kertoo takaumin lasten näkökulmasta tarinan kahdesta veljeksestä, perheen hajoamisesta ja äidin itsemurhasta. Elokuvan käsikirjoitus perustuu Antti Raivion vanhaan samannimiseen näytelmään, jolla taas on vissi linkkinsä todellisuuteen. Itsekin Leoa vuoden opettaneena uskon, että Raivion veljekset muistetaan 70- ja 80-lukulaisten ikätoverien mielessä, mutta toisaalta uusi aika tuo uudet sankarit ja entiset painuvat historian hämäriin?

Tuusulaosuus: 

Ottaen huomioon, että elokuvan nimi on Skavaböle, lienee luonnollista, että yhtään tunnistettavaa ulkokuvaa elokuvassa ei Hyrylästä ole. Hyrylä toisaalta ei muistuta enää vähäisessäkään määrin elokuvan kuvaaman aikakauden Hyrylää. Esimerkiksi veljesten Tuusulan kotitalo on kuvattu Porvoossa. Yksinpä hiekkakuoppakohtauskin on kuvattu Nuuksiossa. Hyrylässä sensijaan on kuvattu studioon rakennetut sisäkuvat veljesten Kauniaisten kodista (!). Kuvaukset tehtiin lavastamalla koti Hyrylän varuskunnan vanhaan rättivarastoon. Voisi siis sanoa, että Tuusulassa ei elokuvaa itse asiassa kuvattu kovinkaan paljon. Nimeksi sentään...

 



 2010


"Prinsessa"


Ohjaus: Arto Halonen
Käsikirjoitus:Pirjo Toikka, Arto Halonen ja Paavo Westerberg
Kuvaus: Hannu-Pekka Vitikainen

 Osissa: Katja Kukkola, Samuli Edelman, Krista Kosonen, Peter Franzén ja Pirkka-Pekka Petelius

Sisällöstä:
Elokuva perustuu todellisen henkilön, Anna Lappalaisen, tarinaan. Lappalainen oli kabareetanssija, joka vietti lopulta puoli vuosisataa Kellokosken sairaalassa kärsien maanis-debressiivisyydestä ja kuvitellen itse olevansa Prinsessa. Prinsessan elämäntehtäväksi muodostuu toisten auttaminen ja elokuva pohtii myös, missä menee tällaisen ihmisen "auttamisen" raja.

Lappalainen lienee ainoa mielisairaalapotilas, jolle on pystytetty oma muistomerkki (pystytetty 1995). Se löytyy Kellokosken sairaalan puistosta, jossa muun muassa järjestetään joka kesä piknik-konsertti paikkakuntalaisille.

Tuusulaosuus:
Elokuvan lainalaisuuksiin kuuluu jälleen kerran, että kun tarinan tapahtumapaikka on kerran Tuusulassa, niin Tuusulassa elokuvaa ei tietenkään kuvattu. Kellokosken ulkokuvat otettiin Pohjois-Karjalassa Joensuun Niittylahdessa.

Käytiin Kellikselläkin kyllä kuvaamassa ja lopulliseen elokuvaan päätyi otoksia Kellokosken kirkon luota (Prinsessa laulamassa ja kävely hautajaisiin) sekä patoalueelta, jossa Krista Kososen ja Peter Franzénin hahmot kohtaavat. Alue toimii kylän läpikulkupaikkana, mutta se suljettiin kuvausten ajaksi paikkakuntalaisilta. Elokuvassa taustalla olevat komeat puut kaadettiin seuraavana vuonna, joten taas tuli talletettua katoavaa paikallishistoriaakin. Toisena yksityiskohtana todettakoon, että Kellokosken kirkon sisäkuvat puolestaan eivät ole Kellokosken kirkosta.

Tästä leffa alkoi ohjaajan mukaan itää - eli maailmankin mitassa harvinainen mielenterveyspotilaille omistettu muistomerkki


Sairaalan portti

Sairaalan aito puistokäytävä - elokuvassa oli eri puulajikin...
Elokuvan prinsessa tanssahteli ja lauloi kulkiessaan Kelliksen kirkon ohi.

Kartanon puistoon tehdyssä ruusupuisto Rosariumissa 

on sairaalan ylihoitaja Anna Packalenin (Pakalenin?) patsas.


 2011


"Varasto"


Ohjaus: Taru Mäkelä
Käsikirjoitus: Veli-Pekka Hänninen
Kuvaus: Jouko Seppälä

Osissa: Kari-Pekka Toivonen, Minttu Mustakallio, Aku Hirviniemi, Esko Salminen ja Juha Muje

Sisällöstä:
Varasto perustuu kulttikirjailija Arto Salmisen samannimiseen romaaniin. Tarina sijoittuu 1990-luvun lamavuosiin, ja sävyä muutettiin alkuperäisestä rajustakin mustasta huumorista hiukan valoisampaan ja siistitympään.

Tuusulaosuus:
Tuusula ei varsinaisesti näy kuvassa lainkaan, mutta elokuvassa olevan maalikaupan varasto rakennettiin tyhjillään olevaan teollisuushalliin Sulan alueella. Vai pitäisikö sittenkin ajatella, että taas Tuusula nappasi nimiosan?

 


 2012


"Miss Farkku-Suomi"


Ohjaus: Matti Kinnunen
Käsikirjoitus: Matti  Kinnunen
Kuvaus: Peter Flinckenberg

Osissa: Mikko Neuvonen, Sanni Kurkisuo, Elias Gould, Pirkko Hämäläinen ja Maria Ylipää

 

Sisällöstä:
Elokuva perustuu tietysti Kauko Röyhkän mainioon kirjaan. Elokuva sijoittuu vuoteen 1977, jolloin punk ja uusi aalto nousivat maihin Suomessa ja saapuivat myös Röyhkän kotiseudulle Ouluun. Röyhkän alter ego, Välde, rakastuu Pikeen, luokan kauneimpaan tyttöön, joka voittaa Suosikki-lehden Miss Farkku-Suomi -kisan. Asiat eivät -yllätys yllätys- mene ihan Välden kaavailemalla tavalla.

Tuusulaosuus:
Häklin montun alueella kuvattiin kesällä 2011 uimarantaotoksia ja uudelleen joulukuun lumipyryssä kuvissa, joissa Välde ja Pike kävelevät heikoilla jäillä. Erityisesti kesäkuvissa tuusulalainen tunnistaa helposti tämän kuulun uima-alueen maisemat. Ajankuvaa varten maisemaan on tosin lisätty puhelinkioski.




 2014


"Päin seinää"


Ohjaus: Antti Heikki Pesonen
Käsikirjoitus: Antti Heikki Pesonen
Kuvaus: Aarne Tapola

Osissa: Armi Toivanen, Eero Ritala, Kai Lehtinen ja Mimosa Willamo

 

Sisällöstä:
Kyse on draamakomediasta, jossa osastaan Jussilla palkittu Mimosa Willamon esittämää yläasteikäistä Takkua uhkaa hänen väkivaltaisesta käytöksestään johtuen huostaanotto, jota Essi, hänen yksinhuoltaja tarjoilijaäitinsä, vastustaa. Takun opettajana sattuu olemaan Essin vanha nuoruudentuttu, mikä hankaloittaa asioiden objektiivista käsittelyä. Kuviin raahataan myös Takun isoisä tyttöä pelastamaan.

Tuusulaosuus:
Elokuvaan on kuvattu otoksia ympäri Uuttamaata. Ainakin Kelatiellä sijaitseva romuttamo lasketaan tuusulalaisnäkymäksi.





Tässä tekstissä olevat tiedot pohjaavat lukuisiin lehtiartikkeleihin, nettitiedostoihin, elokuvien katsomiseen, muutamaan saamaani kommenttiin sekä -tietenkin- mahtavaan elokuvantutkijan apuun eli Suomen Kansallisfilmografiaan.